Suomen kokenein toimitsija – Nina Koivisto

20.4.2023

Naisten 2. finaaliottelussa jaettiin ennen ottelun alkua yksi Koripalloliiton hopeinen ansiomerkki. ToPon peleistä on pitkään löytynyt kentän reunalta sama tuttu henkilö, kun Nina Koivisto on pitänyt huolta siitä, että toimitsijoilla ja tilastoijilla pysyy homma ruodussa.


Nina Koivisto on varmasti suomalaiselle koripalloperheelle tuttu kasvo. Onhan hän toiminut koripalloaktiivina 13-vuotiaasta lähtien. Tie lajiin eteni siskon perässä pelaajaksi ja myöhemmin valmentajaksi. Suurimman intohimon koripalloon Nina löysi kuitenkin toimitsijapöydältä.


- Aloin pelata koripalloa. Nopeasti huomasin, että myös otteluiden katsominen oli älyttömän kivaa. Oli siistiä käydä katsomassa pelejä. Opettelin pelaajien nimiä. Tykkään katsoa pelejä ja toimitsemisessa näkee ottelut parhailta paikoilta. Jos siitä vielä saa rahaa, niin onhan se win-win situation. Opiskelijana tienasin sillä aikanani kaikki ruokarahat.


Toimitsijatehtävät alkoivat vuonna 1987 siskon sarjaotteluissa. ”Minuuttipöytäkirjanpitäjiä” (ennen digitaalista pöytäkirjaa ja tilastointia pöytäkirjaan kirjattiin tapahtumat minuutilleen) oli harvassa, joten sen opittuaan Nina ajautui nopeasti KaPon edustusjoukkueen peleihin, ja sieltä vakiotekijäksi naisten ja miesten SM-sarjoihin KaPon, Panttereiden ja ToPon peleihin. Parhaimmillaan 1990-luvulla Kisahallissa pelasi neljä SM-sarjajoukkuetta (KaPo, Pandat, ToPo, Pantterit), joiden toimitsijatiimistä Nina vastasi. Tehtävää Nina on aina hoitanut kunnianhimoisesti ja ylpeydellä. Vielä 1990-luvulla valittiin niin naisten kuin miesten SM-sarjojen paras toimitsijapöytä. Ensimmäistä palkintoa odotettiin pitkään. Kun se sitten vihdoin tuli, niin palkinto myönnettiin useita vuosia peräkkäin Ninan tiimille molemmissa sarjoissa. Nykyään miesten ja naisten SM-sarjojen paras toimitsijapöytä -kategoriat on yhdistetty, mutta palkinto löysi tiensä Ninan tiimille myös kauden 2021-2022 palkintogaalassa.


Tilastoinnissa Nina on ollut mukana jo vuodesta 1989 alkaen. Aluksi pidettiin paperitilastoja. Tilastoinnin siirtyessä koneelliseksi vuonna 1993 Nina oli ensimmäisten joukossa opettelemassa Paajasen koneiden käyttöä. Pentti Salmen jalanjäljillä Nina kouluttautui alansa parhaaksi. Nykyään tilastointi tapahtuu PC-pohjaisella kansainvälisellä tilastointiohjelmalla.


Kansainvälisiin peleihin Nina pääsi aluksi vain tilastoijan roolissa, sillä tuohon aikaan kansainvälisten pelien toimitsemiseen vaadittiin erotuomarikortin omaamista. Myöhemmin seurajoukkueiden kansainväliset pelit olivat arkea, kun yhä useampi pääkaupunkiseudun joukkue pelasi kansainvälisissä sarjoissa ja Nina ”hyväksyttiin” mukaan toimitsijapöytään. Vuodesta 1995 alkaen Nina on ollut mukana lähes kaikissa Suomessa pelattavissa nuorten ja aikuisten maaotteluissa toimitsijana tai tilastoijana.


Rakkaudesta lajiin

Nina ja Koiviston perhe on tuttu näky myös kansainvälisissä kisoissa. Vuonna 1991 Nina lähti siskonsa ja kaverinsa kanssa Rooman EM-kisoihin fanimatkalle. Siellä syttyi rakkaus kansainväliseen koripalloon. Tämän jälkeen Nina on kiertänyt kaikki (15 kpl) miesten EM-kisat seuraten kisat aina alkulohkoista loppuotteluihin. Alussa turnausmatkat olivat vain viikon mittaisia, mutta pelitavan muututtua kisat ovat pidentyneet 2,5 viikon mittaisiksi. Kovin suoritus oli Ateenan vuoden 1995 EM-kisat, jossa pelattiin yhteensä 54 ottelua. Turnauksen tahti, 6 peliä päivässä, vaati jo hieman turnauskestävyyttä kokeneemmaltakin turnauskävijältä. Miesten EM-kisojen lisäksi 23 vuoden fanitukseen on mahtunut kahdet miesten MM-kisat, kahdet naisten EM-kisat sekä lukuisia nuorten EM-kisoja. Tässä ajassa perhe on kasvanut, mutta yksiäkään kisoja ei ole vielä jäänyt välistä.


Yhteistyöllä huipulle

Alussa Ninalla ei ollut tavoitteita. Ninan täydellisyyteen pyrkivä luonne kuitenkin kasvatti innostusta. Oli tärkeää osata säännöt.


- Muistan 1990-luvulla Espoonlahden hallissa ottelun, jossa teimme toimitsijapöydällä virheitä. Yritimme varmasti parhaamme, mutta ei oltu ihan parhaita vielä silloin. Harri Jokea huusi meille kovaan ääneen. Silloin päätin, että opettelen nämä hommat, jotta minulle ei voitaisi huutaa.


Ajan myötä taito karttui ja osat vaihtuivat toisin päin. Ei ole yksi tai kaksi valmentajaa, jotka ovat saaneet oppia kokeneelta toimitsijalta, milloin aikalisä tulee pyytää, sillä Nina on opettanut useammalle SM-sarjavalmentajalle aikalisäpyynnön ajoituksen.


Myös erotuomareilla on ollut iso rooli toimitsijoiden kehittymisessä. Nina muistaa hyvin, kuinka Jorma Ovaska on kouluttanut häntä, että ei paineta sitä summeria ennen kuin housut on vaihtopelaajalta pois jalasta. Nykyisin yhteistyö erotuomareiden kanssa on molemminpuolista. Nina nauttii tilanteiden läpikäymisestä yhdessä erotuomareiden kanssa. Kokemus on tuonut uskottavuutta ja luottamusta erotuomareiden ja toimitsijoiden välille. Tilanteita käydään läpi yhdessä ja kehitytään.


Parasta toimitsemisessa

Joku voi ihmetellä, mikä saa kahden koripalloilevan lapsen äidin viettämään iltoja ja viikonloppuja koripallosalissa vielä omien sekä lasten pelien lisäksi.


- Ensiksikin on makea nähdä jonkun tulevaisuuden tähden kasvutarina. Toimitsijana pääsee seuraamaan lähes jokaisen suomalaisen nuoren kasvua huipulle. Lisäksi on kiva tehdä sellaista, minkä tietää hallitsevansa ja, mitä ihan jokainen ei osaa. Ja tietenkin on hienoa, kun pääsee Susijengin peliin ihan parhaille paikoille osaksi jotain mieletöntä tapahtumaa.


- Parhaita muistoja vuosien varrelta on varmaan ToPon Euro-pelit Hartwall areenalla 8000 katsojan edessä tai Panttereiden naisten 1990-luvun joukkueen menestystarina. Suomen maajoukkueen kasvua on myös ollut hieno seurata. Tosin sieltä on yksi mieleen painunut muisto, kun ottelu pelattiin Helsingin jäähallilla, joka ei paikkana ollut toimitsijoiden suosiossa heikkojen toimitsijalaitteidensa takia. Olimme pelissä hyvissä ajoin, mutta laitteita ei saatu toimimaan ja ottelu myöhästyi. Muistan kun Suomen joukkueen päävalmentaja tuli pöydälle todella epäkunnioittavasti kertomaan mielipiteensä toimitsijapöydän toiminnasta. Silloin tiesi, ettei toimitsijoiden arvostus ollut kovinkaan korkealla. Ihan kuin me toimitsijat olisimme tulleet valmistautumattomina ja emme osaisi hommaamme. Kyse oli täysin laiteviasta, jota olimme yrittäneet ratkoa useita tunteja. Nykyään tilanne on aivan eri. Me olemme osa toimivaa koneistoa. Tiimi on loistava ja meitä arvostetaan. ”Jos Dettmann tulisi nyt valittamaan, niin mehän syötäisiin se elävältä. Me osaamme hommamme”, naurahtaa Nina.


Nina toimii edelleen aktiivisesti toimitsijana. Toimitsija- ja tilastointitehtäviä kertyy vuosittain yli 200 kpl. Lisäksi Nina vastaa Suomen toimitsija- ja tilastointikoulutuksesta sekä toimii ylimpien tilastoitavien sarjojen liigamanagerina. Yhdessä toimitsijakollegansa kanssa hän ylläpitää Koripalloliiton epävirallista toimitsijaverkostoa sekä organisoi maaotteluihin (aikuiset ja nuoret) toimitsijat. Nina on ollut alusta asti mukana asiantuntijajäsenenä Koripalloliiton digitaalisen pöytäkirjan eSCOn kehittämisessä. Lisäksi Nina toimii kansainvälisen Koripalloliiton (FIBA) tilastointikouluttajana.

 

Nina Koivisto numeroina

-       50-vuotias diplomi-insinööri ja kahden lapsen äiti

-       Kansainvälisen Koripalloliiton (FIBA) tilastointikouluttaja vuodesta 2018 – edelleen (yli 4v)

-       Koripalloliiton toimitsijakouluttaja vuodesta 1998 alkaen – edelleen (yli 25 v)

-       Koripalloliiton tilastokouluttaja vuodesta 2006 alkaen – edelleen (yli 15 v)

-       Koripalloliiton liigamanageri vuodesta 2018 alkaen – edelleen (yli 4 v)

-       Aikuisten maaotteluissa tilastoijana 1995 alkaen – edelleen (yli 28 v)

-       Nuorten maaotteluissa tilastoijana 1995 alkaen – edelleen (yli 28 v)

-       Aikuisten ylimmissä sarjoissa (SM-sarja / Korisliiga) tilastoijana vuodesta 1993 alkaen – edelleen (yli 30 v) (KaPo, ToPo, Honka, Pantterit, Seagulls, EBT, HBA)

-       Seurajoukkueiden kansainvälisten pelien (KaPo, ToPo, Honka, Pantterit) tilastoijana vuosina 1991-1992, 1996-1998, 1999-2000, 2001-2002  (7 v)

-       SM-sarjan valmentajakoulutuksissa asiantuntijana 2000-luvulla

-       Toimitsijana vuodesta 1987 - edelleen (36 v)

-       Tilastoijana vuodesta 1989 - edelleen (34 v)

-       Koripallon juniorivalmentajana (KaPo ja Honka) vuosina 1991-1995 ja 1999-2000 (5 v)

-       Pelaajana vuosina 1985-2007 ja 2020 - edelleen (22 v + 3 v)


Koko suomalainen koripalloperhe onnittelee Ninaa hopeisesta ansiomerkistä!